F***ing Kokkola!

Aloitetaan nätisti sanomalla, että minä en pidä Kokkolasta. Sori, kokkolalaiset. Ei niin etteikö täällä olisi kivojakin juttuja, niinkuin uimahallin tivolialennus ja tuo pikku joki/puisto tuossa kontin vieressä (ikkunattomalla puolella, tietty, ja iltaisin täynnä typeriä mopoilijoita jotka kaasuttelevat kiusallaan konttien vierestä) mutta muuten tämä kylä repii hermoja. Kun lähdimme Jyväskylästä, oli kevät. Kun tulimme Kokkolaan, satoi, tuuli, oli kuraista ja kenttä lainehti. Koivuissa ei ole lehtiä ja kaikki on kaukana. Ja tätä se on sitten joka vuosi, yhtään poikkeusta en muista. Saattaa toki olla, että tolkuton muuttoväsymykseni värittää asioita pikkuisen eli älkää nyt ihan kaikkea tosissanne ottako. Mutta totuus on se, että kaikissa muissa kylissä on jokin "Ai kivaa, siellä on se. (joku liike, kirpputori, ruokapaikka, yökerho, uimaranta tms)" mutta Kokkolassa ei ole mitään. Ehkä tämä vuosi on poikkeus ja ehkä mielipiteeni vielä muuttuu...olisihan se kiva. Mutta siihen muuttoväsymykseen. Olipahan taas. Muutto. Alkoi viime lauantaina töiden jälkeen kun auto siirrettiin yöllä edeltä tänne. Ei siis unta. Sunnuntai aukiolo kahdeksaan jolloin alkoi purku joka oli valmis muistaakseni about kahdeksalta seuraavana iltana. Välissä nukuinkohan kolme tuntia. Taas keskirekassa Akun kyydissä Kokkolaan (Olin aivan mahtavaa seuraa...not) pisteet Akulle siitä ettei sitonut minua nipun päälle vaan kesti omituisuuteni urheasti (OOO!Kaniini!) minä kun olen väsyneenä vähän...jännä :D Perillä oltiin joskus iltayöstä, MP-kolonna jonkinlaisessa kasassa. Jyri joutui lähtemään hakukeikalle kohti Jyväskylää ja muut pojat passiin että tuleeko hakuhommia vai ei. Kontti oli paikallaan ja avattu kun tulin kentälle, kiitos keskinaapurillemme. Aku asuu toisessa päässä ja vedimme meille sähköt, mutten minä osannut koko yönä nukkua kun muutkin pakosta valvoivat ja Atte körötteli autotraktorilla vielä Jyväskylän tienoilla. Levännyt ja virkeä eivät siis varsinaisesti olleet ainuttakaan meistä kuvaavia adjektiiveja kun tiistaina aloimme laittaa Isoa Hyrrää vaateriin. Meillä oli miesvaje, Jyrin oli pakko saada nukkua edes vähän hakukeikan jälkeen ja Setä oli loukannut jalkansa tultuaan lennossa alas nipun päältä. Kuudesta miehestä saatavilla oli siis kolme plus minä. Vaaterointikaan ei mennyt sitten ihan putkeen (insiderjoke, vaaterointi tehdään letkulla) sillä tämä typerä kenttä tasan vajoaa oli asfalttia tai ei. Illalla oli päästy ihan muutaman pikku vastoinkäymisen jälkeen siihen pisteeseen että voin esittää teille ensimmäisen kuvan joka tosin on otettu seuraavana aamuna ja toteamukseen, että onneksi meillä on maailmankaikkeuden pitkäpinnaisin Kymppi. Pisteet Skrakalle joka muuten esiintyy kuvassa numero kaksi, kylläkin maastoutuneena koreihin.

Maailmanpyörä kello seitsemän aamulla, yhden nukutun yön jälkeen. Keskiviikkona teimme minkä nelistään voimme kunnes saimme lisäjoukkoja Vuoristoradalta eli nipun päälle Timpan ja Mikon. Aurinko paistoi osan päivää niin että tarjolla seuraavaksi paidatonta tivolihuvia ennenkuin illalla puhkesi kunnon myrsky kostoksi hyvästä säästä. F***ing Kokkola.

 Keskeneräistä tivolikenttää aamutuimaan. Atte on haluttu lainatyöntekijä vähän joka laitteella, alaoikealla tikkailla Mega Flop...Flipin sylinteriä irrottamassa. Ylhäällä aamukahvilla keskimmäisenä Aku, josta ei ole tainnut kuvaa vielä ollakaan. Ensiesittelyssään taitaa olla Jyrikin, Vihreän tilalle tullut viime kesän MPläinen.

Löysinpäs edustavammankin kuvan pojista protaamassa. Täytyy nyt katsoa että porukka tulee viimeistään tässä postauksessa kunnolla esitellyksi. Tässä siis Aku ja Jyri.

Sitten Kymppimme Skraka ja korimies korissaan, Viljar matkalla kohti korkeuksia.

Minusta onkin sitten olemassa tämä yksi ainoa kuva, tunnistettava ja edustava, vedän vinssin ohjaimen piuhoja rekkojen väliin. Alempana Skraka korissaan ja minun valtakuntani, tuossa missä roikkuu takki minä seison ja ajan tätä härpäkettä kun kehää rakennetaan. Kehän rakennuksesta nämä muutkin kuvat tänään miltei ovat, silloin kun edes vähän aikaa ottaa. Töitä täällä tehdään eikä vetelehditä kameran kanssa, vai mitä pojat ;3

Vitsi vitsinä, pojista löytyy kyllä ruutia ja työmiehiä ovat kaikki, ei tätä Hyrrää muuten kasaan saataisikaan.  Eikä muuten ole maailman helpoin homma laittaa taivaalle tälläinen kasa rautaa. Seuraavan kerran kun olet Maailmanpyörän kyydissä voit pitää mielessäsi tämän porukan:

Niin Se Vanha Rouva Maailmanpyörä saatiin valmiiksi Kokkolaankin, miltei torstain puolella mutta ajoissa kuitenkin. (Minun teorianihan on että MP on kuin vanha hieman äreä muori, jota on paras vähän hyvitellä ensin kysymällä vointi ja onko kolotuksia ja kuinkas uni on maistunut ja vaivaakos reumatismi ennenkuin edes yrittää minkäänlaista yhteistyötä. Ja jollei ole näin, niin luonnetta sillä ainakin on, muut laitteet ovat vain laitteita. Tästä johtuu se että kun Veikko, MPn entinen kymppi tulee selvittämään jotakin asiaa mitään ongelmaa ei ikinä olekaan, Veikolla ja MP-rouvalla kun on takanaan jo monta yhteistä vuotta.)

Huomatkaa tuo ilman muutos, aurinko on unohdettu ja siitä tuli myrsky, myrsky sanon minä. Kenttä ja varsinkin konttien välit ovat yhtä mutavelliä ja toistaan syvempää kahluuallasta. Mutta mitäpä tuosta, tämähän on Kokkola.


-FreakyAngel