Minulta viedään sitten ihan kaikki, kun elämäni eliksiiriä, Muh-maitokahvijuomaakaan ei ole saanut enää vuosiin. Haluan kahvini kylmänä, piste. Lähdimme sitten Tampereelle Mäkkäriin tekemään kevyttä kenttätutkimusta. Oikeasti olimme matkalla Vammalaan, mutta eihän se kierrä kuin, no, 100 kilometriä. Pahoin aavistuksin hiippailimme sisälle, jossa ihana Pauli-myyjä vielä valmisti meille neljä viimeistä (nyyh) kuppia tuota kulinaristista kinuskikofeiinia nestemäisessä muodossa. Klassikko on poistunut. Addiktioni huutaa tyhjyyttään. Elämäni on kahvikeitaaton aavikko.
Julistan muuten aurinkolasikauden virallisesti avatuksi. Viikon päästä minua ei näekään enää muuten kuin lippis päässä, kiitos migreenin. Naureskelimme kyydissämme Seinäjoelle tulleen Miinan kanssa, että aurinkolaseistani ja tämän päiväisestä asustani tulee jotenkin julkkisfiilis, mikä oli todistettava. Kun Atte nappaili näitä asukuvia, kerääntyi vähän matkan päähän miesjoukko katselemaan, enkä voinut olla kuulematta keskustelua. -Eiks toi oo joku julkkis? - Joo, kyllä muuten tiedän sen...- On se ihan tutun näköinen -...en vaan just saa päähäni mistä...
Oh yes, I´m so famous! :D Kieltämättä, joka paikkaan mihin tänään menin, ihmiset tuijottivat. Luulen sen kyllä johtuneen enemmänkin siitä että a. näytin tavalliseen tapaan hämärältä tai b. tuosta tivolinpunaisesta takistani joka tarttui mukaan Luleåsta.
Viimeinenkin toimiva koneemme on muuten aika pitkälti murusina, kirjoitan tätä pöytäkoneelta kaapaistulla näppiksellä ja ilman hiirtä. Nettikin on pääsiäislomalla joten saa nähdä miten tässä jatkossa selvitään. Päättötyön harjoitelma pitäisi palauttaa ensi viikolla, puhumattakaan miljoonasta muusta jutusta. Nyt on kuitenkin pääsiäisloma ja aika ajatella jotain ihan muuta kuin koulujuttuja. Ei kyllä ehtisi mutta yritetään. :)
-FreakyAngel
