Tärkein ensin: tämä blogi löytyy nykyään osoitteesta thefreakyangel.com .
Syy on se että blogspot ansaitsee kuolla. Palataanpa aikaan pari viikkoa sitten keskelle mitä mahtavinta syyslomaa ja Kaisan vierailua. Ohjelmassa oli ollut sekä ruotsin- että lapinmatka poroineen, tyylilleni uskollisesti miljoona kuvaa ja sata tuntia töitä latailun, jäsentämisen ja aivan mahtavan kirjoitusflown parissa, yötä myöten tekstiä tuottaen. Viisi luonnosta valmiina keskellä yötä ja umpiväsyneenä nukkumaan.
Aamulla niitä ei enää ollut. Tarkempi selostus uudessa osoitteessa. Deviant-postaus on siis tehty vielä pari päivää tapahtuman jälkeen, jolloin tilanne ei edelleenkään ollut korjaantunut. Sekin parin rivin saaminen julkaístuksi asti oli työn ja tuskan takana.
F*CK BLOGGER.
-FreakyAngel
sunnuntai 27. lokakuuta 2013
lauantai 19. lokakuuta 2013
Halloween-ale Deviantissa!
Nyt kaikki shokkihiusväreistä ja pikkuleteistä kiinnostuneet kuulolle! Deviant-nettikaupassa on Halloweenin (aina ne keksii jotain kivaa) kunniaksi kaikki edellämainitsemani jutut näpsäkkään 5 euron hintaan. Tilasin juuri äsken tuolta melkein sadan euron lotin eli hiuksia tullaan laittamaan loppuvuosi...
http://www.deviant.fi/ on osoite ja ale voimassa 24.10 asti.
-FreakyAngel
-FreakyAngel
torstai 17. lokakuuta 2013
The Court of Braids presents: Cotton Candy Head
Rasti yksi Kaisan tapahtuu syyslomalla-listaan: pää. Projekti alkoi siten että parin kuukauden aikana tehtiin ensin 3 värinpoistoa kunnes saatiin sopivan vaalea pohja uudelle väriloistolle. Platinanvaaleiksi Kaisan kutreja ei siis valkaistu.
Osassa kaksi yllä oleva sävy (tasan sama kuin lettikuitu) saavutettiin sekoittamalla Directionsin Carnation Pinkkiä ja Pastel Pinkkiä ja antamalla värin olla päässä kolme tuntia, reilusti yli ajan siis. Kyseisen merkkisiä värejähän saa esim. Bronx Storesta (Tampere), Cyber Shopeista (kalliimpia) ja Octopussy Clothingista (Kemi.)
Purkit.
Kolmanneksi letitettiin, letitettiin, letitettiin. Kaisan kuidut ovat Deviantista ja väriltään Hot Pink. Kuten huomaatte, lettejä jatkettiin reilulla kädellä. Mitä pidempi, sen parempi! Puntteja meni vähän vajaa viisi.
Cotton Candy Head. Nimeämme aina lettitukkamme joksikin. My Little Pony, Räsymatto...Samalla näppäistiin Kaisalle parit uudet FB-kuvat.
-FreakyAngel
Osassa kaksi yllä oleva sävy (tasan sama kuin lettikuitu) saavutettiin sekoittamalla Directionsin Carnation Pinkkiä ja Pastel Pinkkiä ja antamalla värin olla päässä kolme tuntia, reilusti yli ajan siis. Kyseisen merkkisiä värejähän saa esim. Bronx Storesta (Tampere), Cyber Shopeista (kalliimpia) ja Octopussy Clothingista (Kemi.)
Purkit.
Kolmanneksi letitettiin, letitettiin, letitettiin. Kaisan kuidut ovat Deviantista ja väriltään Hot Pink. Kuten huomaatte, lettejä jatkettiin reilulla kädellä. Mitä pidempi, sen parempi! Puntteja meni vähän vajaa viisi.
Cotton Candy Head. Nimeämme aina lettitukkamme joksikin. My Little Pony, Räsymatto...Samalla näppäistiin Kaisalle parit uudet FB-kuvat.
-FreakyAngel
tiistai 15. lokakuuta 2013
Maatilan Prinsessa
Palataanpa ajassa taaksepäin eli takaisin "etelänmatkalle" ja lomapäivään numero kolme, jolloin poikkesimme lopun perheen luona. Synttäritarjoilut odottivat meitä, itse synttärisankaria ei vain näkynyt. Hän täytti 11 vuotta ja oli muiden vieraiden kanssa metsässä pelaamassa kuulasotaa :)
Kävimme sitten samalla (tietysti) morjenstamassa hevosia. Ja olivathan ne varsat keväästä kasvaneet.
Toiset varsat olivat kesyjä kuin mitkä ja yrittivät päästä syömään kameran.
Toiset taas ujoja eivätkä tulleet rapsuteltaviksi.
Aikuiset hevoset kyllä suorastaan kinastelivat vuorostaan päästä huomion kohteeksi.
Joillakin oli ollut rajummat leikit riimusta päätellen :)
Minde's Melody oli jo iso poni! Keskustelin sen kanssa josko se lähtisi farmarin takatilassa lappiin käymään...
...valitettavasti tämä heppa oli toista mieltä. Sille tuli kiire paikalle vahtimaan ettei sen adoptiolapselle vain tehty mitään.
Koko lauma nautti viimeisistä syysauringon rippeistä. Talvikarvan kasvatus oli kuitenkin jo selvästi käynnissä, kuten myöhemmin paidastani päättelin.
Tulipas kertakaikkiaan kotoisa olo olla taas tuolla hevosten keskellä! Sinne jäi lauma aidan taakse kun me suuntasimme Aten ja Kaisan kanssa mökille, jonne Elisakin piipahti Helsingistä saunomaan ja hengailemaan.
Päivänä neljä eli lauantaina palasimme lappiin, tällä kertaa Kaisa matkassa. Hänen lomansa vasta alkaa, ja kaikkea kivaa on suunnitteilla!
-FreakyAngel
 |
| Maatilan Prinsessa |
Kävimme sitten samalla (tietysti) morjenstamassa hevosia. Ja olivathan ne varsat keväästä kasvaneet.
Toiset varsat olivat kesyjä kuin mitkä ja yrittivät päästä syömään kameran.
Toiset taas ujoja eivätkä tulleet rapsuteltaviksi.
Aikuiset hevoset kyllä suorastaan kinastelivat vuorostaan päästä huomion kohteeksi.
Joillakin oli ollut rajummat leikit riimusta päätellen :)
Minde's Melody oli jo iso poni! Keskustelin sen kanssa josko se lähtisi farmarin takatilassa lappiin käymään...
...valitettavasti tämä heppa oli toista mieltä. Sille tuli kiire paikalle vahtimaan ettei sen adoptiolapselle vain tehty mitään.
Koko lauma nautti viimeisistä syysauringon rippeistä. Talvikarvan kasvatus oli kuitenkin jo selvästi käynnissä, kuten myöhemmin paidastani päättelin.
Tulipas kertakaikkiaan kotoisa olo olla taas tuolla hevosten keskellä! Sinne jäi lauma aidan taakse kun me suuntasimme Aten ja Kaisan kanssa mökille, jonne Elisakin piipahti Helsingistä saunomaan ja hengailemaan.
Päivänä neljä eli lauantaina palasimme lappiin, tällä kertaa Kaisa matkassa. Hänen lomansa vasta alkaa, ja kaikkea kivaa on suunnitteilla!
-FreakyAngel
maanantai 14. lokakuuta 2013
Hot Dance Night - PARTY PARTY KEMI
Hot Dance Night ei taatusti ole sanavalinta jolla yleensä voi kuvailla Kemin yöelämää. Siten kuitenkin oli nimetty Kemin Cumuluksessa lauantaina 12.10 järjestetyt tanssille ja tanssijoille omistetut megabileet. Kyseessä ei ollutkaan vain tavallinen yökerhon lauantai, vaan lattialla nähtiin tanssiesityksiä laidasta laitaan ja esitysten välissä laitettiin pystyyn tanssitunnit yleisölle. Lattia täyttyikin äärimmilleen kun innokkaita illanviettäjiä opastettiin salsan saloihin.
Me päädyimme paikalle puolivahingossa. Olimme noin tuntia aikaisemmin vasta saapuneet etelästä takaisin kotikonnuille, kun satuin tarttumaan paikallislehteen ja huomaamaan mainoksen. Jotenkin ajattelin tilaisuuden menneen jo, yleensä kun perillä ollaan aamuyöstä. Kun sitten tajusin että paikallehan ehtii vielä jos äkkiä lähtee heitin väsymyksestä huolimatta kameran kassiin ja Aten autoon. Jos jossain soi kunnollinen tanssimusiikki eikä se nykyinen tikitiki-roska mitä klubeilla luukutetaan niin pakkohan hommaa on tukea!
Cumuluksessa oli jo täysi meininki päällä kun saavuimme paikalle.
Tyylejä oli esillä mukavan laaja-alaisesti, aina itäimaisista tanssijattarista nepalilaiseen tanssiin, intialaiseen punjabiin, reggaetoniin ja broadwayhin.
Burleski-esitys Hot Cleaner oli oikeasti viihdyttävä, oivaltava ja hauska, suomalaista burleskia parhaimmillaan. Esitys yllätti positiivisesti, yleensä kun jossain on burleskia haluan vain katsella muualle. Burlesque- elokuva oli kyllä hyvä, älkää käsittäkö väärin :)
Sen lisäksi että tanssi-workshoppeja oli ilo seurata, odotin jälleen kerran eniten värikkäitä höyheniä ja paljetteja. Karnevaalisambaa tarjosi illan päätteeksi DG La Fuente, jotka esiintyivät Rio-elokuvasta tutun kappaleen tahtiin. Sama biisihän soi myös Helsingin sambakarnevaaleilla, ja minusta tuntui että bongasin pari tutunnäköistä tanssijaa. Tiedä sitten lieninkö oikeassa.
Sambassa rytmin lisäksi tärkeintä on iloinen energia, ja jotkut liikkeet tehdään ilmeisimmin painovoimaa uhmaten :)
Meillä oli Aten kanssa eturivin paikat, istuimme nimittäin kirjaimellisesti lattian reunalla alle metrin päässä tanssijoista. Viihdyimme loistavasti ja toivomme tälläisia tapahtumia lisääkin, ehkä myös Tornioon? Kun viimeinen ryhmä oli esiintynyt koitti koko illan odottamamme hetki, vapaan tanssin vuoro! Lattia oli luvattu käyttöön jo esitysten välissä, mutta käytännössä salsan opetus vei ajan suurimman osan illasta. Lisäksi esityksissä oli parempaa musiikkia kuin lattian ollessa tyhjillään, itse kun en liiemmin perusta parisalsasta jolle ilta tuntui olleen omistettu. Se on...hidasta. Mutta nyt, kutsuva musiikki tulvi kauittimista ja suorastaan ryntäsimme lattialle! Saimme tanssia tasan yhden biisin muiden innokkaiden lisäksi. Olin juuri päässyt vauhtiin kun tunsin selässäni töytäisyn ja katsoin ihmeissäni taakseni. Keskilattialle oli muodostunut piiri josta kukin vuorollaan kävi keskellä esiintymässä. Ei tuo mitään, normaali käytäntö, mutta pian piiri laajentui viemään koko lattian, ja meidät ja pari muuta paria jotka "eivät kuuluneet joukkoon" sysättiin syrjään. Piiriin ei kutsuttu mukaan eikä pientä kulmaakaan jätetty meille "ulkopuolisille."
Saatan kuulostaa valittajalta mutta tästä päästään asiaan joka on mietityttänyt jo kauan - tämä ilmiö nimittäin vaivaa muitakin vastaavia iltoja, kuten esimerkiksi Turussa ja Tampereella järjestettäviä Sauna Calienteja. Alkuillasta on kivaa ja saa tanssia, mutta esitysten välillä ja jälkeen tietty porukka valtaa lattian, eikä sinne ole sen jälkeen muilla asiaa. Erityisesti tämä harmittaa siksi, että yleensä näihin tapahtumiin on tullut satojen kilometrien päästä, musiikin takia. Haluaisin myös oikeasti tutustua Suomen tanssigenreen, mutta tyly kohtelu ajaa kenet tahansa pois. Eikö tanssikouluja ja ryhmiä hyödyttäisi löytää uusia ihmisiä ja saada lisää jengiä riveihinsä? Olisiko mahdotonta olla edes vähän kohtelias ja jollei pyytää mukaan rinkiin edes viedä vain osa lattiasta? Toisten tanssijoiden huomioiminen pitäisi kuulua ihan peruskäytöstapoihin, he ovat yhtälailla oikeutettuja tanssimaan.
Yritän olla vaikuttamatta toruvalta tädiltä mutta asia on minulle tärkeä. Lisäksi nytkin aivan huippu ja suitsutusta ansaitseva ilta meni pilalle- ja miltä tuntuikaan muista tanssipareista jotka myös pyyhkäistiin tylysti pois? Lähdimme pois pahoilla mielin ja koko illasta jäi kurja olo. Ehkä pitäisi jatkossa pysytellä vain ns. normi-yökerhoissa, missä musiikki on kuraa mutta ihmiset ystävällisiä.
-FreakyAngel
Me päädyimme paikalle puolivahingossa. Olimme noin tuntia aikaisemmin vasta saapuneet etelästä takaisin kotikonnuille, kun satuin tarttumaan paikallislehteen ja huomaamaan mainoksen. Jotenkin ajattelin tilaisuuden menneen jo, yleensä kun perillä ollaan aamuyöstä. Kun sitten tajusin että paikallehan ehtii vielä jos äkkiä lähtee heitin väsymyksestä huolimatta kameran kassiin ja Aten autoon. Jos jossain soi kunnollinen tanssimusiikki eikä se nykyinen tikitiki-roska mitä klubeilla luukutetaan niin pakkohan hommaa on tukea!
Cumuluksessa oli jo täysi meininki päällä kun saavuimme paikalle.
Tyylejä oli esillä mukavan laaja-alaisesti, aina itäimaisista tanssijattarista nepalilaiseen tanssiin, intialaiseen punjabiin, reggaetoniin ja broadwayhin.
Burleski-esitys Hot Cleaner oli oikeasti viihdyttävä, oivaltava ja hauska, suomalaista burleskia parhaimmillaan. Esitys yllätti positiivisesti, yleensä kun jossain on burleskia haluan vain katsella muualle. Burlesque- elokuva oli kyllä hyvä, älkää käsittäkö väärin :)
Sen lisäksi että tanssi-workshoppeja oli ilo seurata, odotin jälleen kerran eniten värikkäitä höyheniä ja paljetteja. Karnevaalisambaa tarjosi illan päätteeksi DG La Fuente, jotka esiintyivät Rio-elokuvasta tutun kappaleen tahtiin. Sama biisihän soi myös Helsingin sambakarnevaaleilla, ja minusta tuntui että bongasin pari tutunnäköistä tanssijaa. Tiedä sitten lieninkö oikeassa.
Sambassa rytmin lisäksi tärkeintä on iloinen energia, ja jotkut liikkeet tehdään ilmeisimmin painovoimaa uhmaten :)
Meillä oli Aten kanssa eturivin paikat, istuimme nimittäin kirjaimellisesti lattian reunalla alle metrin päässä tanssijoista. Viihdyimme loistavasti ja toivomme tälläisia tapahtumia lisääkin, ehkä myös Tornioon? Kun viimeinen ryhmä oli esiintynyt koitti koko illan odottamamme hetki, vapaan tanssin vuoro! Lattia oli luvattu käyttöön jo esitysten välissä, mutta käytännössä salsan opetus vei ajan suurimman osan illasta. Lisäksi esityksissä oli parempaa musiikkia kuin lattian ollessa tyhjillään, itse kun en liiemmin perusta parisalsasta jolle ilta tuntui olleen omistettu. Se on...hidasta. Mutta nyt, kutsuva musiikki tulvi kauittimista ja suorastaan ryntäsimme lattialle! Saimme tanssia tasan yhden biisin muiden innokkaiden lisäksi. Olin juuri päässyt vauhtiin kun tunsin selässäni töytäisyn ja katsoin ihmeissäni taakseni. Keskilattialle oli muodostunut piiri josta kukin vuorollaan kävi keskellä esiintymässä. Ei tuo mitään, normaali käytäntö, mutta pian piiri laajentui viemään koko lattian, ja meidät ja pari muuta paria jotka "eivät kuuluneet joukkoon" sysättiin syrjään. Piiriin ei kutsuttu mukaan eikä pientä kulmaakaan jätetty meille "ulkopuolisille."
Saatan kuulostaa valittajalta mutta tästä päästään asiaan joka on mietityttänyt jo kauan - tämä ilmiö nimittäin vaivaa muitakin vastaavia iltoja, kuten esimerkiksi Turussa ja Tampereella järjestettäviä Sauna Calienteja. Alkuillasta on kivaa ja saa tanssia, mutta esitysten välillä ja jälkeen tietty porukka valtaa lattian, eikä sinne ole sen jälkeen muilla asiaa. Erityisesti tämä harmittaa siksi, että yleensä näihin tapahtumiin on tullut satojen kilometrien päästä, musiikin takia. Haluaisin myös oikeasti tutustua Suomen tanssigenreen, mutta tyly kohtelu ajaa kenet tahansa pois. Eikö tanssikouluja ja ryhmiä hyödyttäisi löytää uusia ihmisiä ja saada lisää jengiä riveihinsä? Olisiko mahdotonta olla edes vähän kohtelias ja jollei pyytää mukaan rinkiin edes viedä vain osa lattiasta? Toisten tanssijoiden huomioiminen pitäisi kuulua ihan peruskäytöstapoihin, he ovat yhtälailla oikeutettuja tanssimaan.
Yritän olla vaikuttamatta toruvalta tädiltä mutta asia on minulle tärkeä. Lisäksi nytkin aivan huippu ja suitsutusta ansaitseva ilta meni pilalle- ja miltä tuntuikaan muista tanssipareista jotka myös pyyhkäistiin tylysti pois? Lähdimme pois pahoilla mielin ja koko illasta jäi kurja olo. Ehkä pitäisi jatkossa pysytellä vain ns. normi-yökerhoissa, missä musiikki on kuraa mutta ihmiset ystävällisiä.
-FreakyAngel
perjantai 11. lokakuuta 2013
Tulishowta ja tukkajuttuja
Vammala/Sastamala, jossa kortteerasimme lomapäivän numero kaksi, on tänä vuonna julistatunut Suomen kirjapääkaupungiksi. Kyllä on aihettakin, sillä onhan täällä järjestetty maankuulut Vanhan kirjallisuuden päivät jo vuodesta 1985. Lisäksi Vammalasta löytyy Suomen ensimmäinen ja ainut kirjan museo Pukstaavi, jonka pihamaalla seikkailevat Kiljusen Herrasväki ja sisätiloissa Koiramäen väki Herra Hakkaraisen johdolla. Juuri Pukstaavin pihalla hatutettiin eilen Suomen (ja ehkä myös maailman) ensimmäinen Kirjapää. Tapahtumassa esiintyi lisäksi tuliryhmä Flamman Duo Flow, vaikkakin triona.
Pukstaavin pihaportista astuessa eteenpäin johti soihtujen vana, ja syksyn lehtien kuorruttamalla pihalla riitti ihmeteltävää. Hahmoja oli niin puussa kuin maassa, kiipeili ikkunoissa ja souti järvellä. Kanalauma juoksi omenoiden seassa ja kaikki oli kuorrutettu Isä Kiljusen sattuvimmilla sanonnoilla.
Väkeä oli kerääntynyt paikalle melko mukavasti. Aikuiset keskittyivät enemmän muistelemaan omia lukukokemuksiaan kun taas lapset seikkailivat puistikossa ja bongailivat hahmoja. Tyyni sää suosi ja tunnelma pihassa oli taianomainen. Museo on entinen apteekkarin talo ja on oikea silmänilo itselläänkin.
Kuinka kelluu pahvivene?
Kirjapään lakitusseremonia suoritettiin museon parvekkeella. Historian ensimmäisen kunnian tulla Kirjapääksi sai ansaitusti (ja ehkä itsestäänselvästi) Mauri Kunnas, jonka Herra Hakkarainen esiintyy jopa kaupungin tervetulo-kyltissä. Suuri "hattu" oli keikahtaa kantajansa päästä ja kiitospuheessaan Kunnas pohtikin, kuinka saa tästedes puettua t-paidan päälleen, mikä herätti hilpeyttä yleisön joukossa.
Tilaisuuden loppuhuipentuma oli kuitenkin tulishow, mikä myös oli syy siihen miksi oikeastaan olimme paikalla. Ei sillä etteikö kulttuuri kiinnostaisi, mutta kansa vaatii avotulta. Sitäpaitsi Duo Flow sattuu olemaan todella hyvä, heidän hiottua koreografiaansa ja vauhdikasta esitystapaansa on aina ilo katsella.
Kaikenkaikkiaan on sanottava, että kyllä taas kannatti lähteä etelänlomalle. Otsikon toinen puolikas on läpikäyty ja toinen on Kaisan pää josta tämän viikon kuluessa taioitaan jotakin uutta. Operaatio aloitettiin tänään blondauksella jotta saadaan hyvä pohja veikeämmälle värille. Tämän päivän töistä on tulos se että Kaisan pää käytännöllisesti katsoen hohtaa pimeässä.
Tässä taide-installaatio aiheesta "Totoro odottaa kissabussia sateenvarjon alla" by Atte ja Kaisa.
Lisäksi on vielä sanottava että IHANAA kun täällä on vielä syksy ja ruska ja puut keltaiset ja punaiset! Pohjoisessa kaikki on jo niin kaljua ja ruskeaa, nautin näistä väreistä!
Ruskaa kaikkialla, jopa roskalaatikon päällä. Kauneutta yllättävissäkin paikoissa.
-FreakyAngel
Pukstaavin pihaportista astuessa eteenpäin johti soihtujen vana, ja syksyn lehtien kuorruttamalla pihalla riitti ihmeteltävää. Hahmoja oli niin puussa kuin maassa, kiipeili ikkunoissa ja souti järvellä. Kanalauma juoksi omenoiden seassa ja kaikki oli kuorrutettu Isä Kiljusen sattuvimmilla sanonnoilla.
Väkeä oli kerääntynyt paikalle melko mukavasti. Aikuiset keskittyivät enemmän muistelemaan omia lukukokemuksiaan kun taas lapset seikkailivat puistikossa ja bongailivat hahmoja. Tyyni sää suosi ja tunnelma pihassa oli taianomainen. Museo on entinen apteekkarin talo ja on oikea silmänilo itselläänkin.
Kuinka kelluu pahvivene?
Kirjapään lakitusseremonia suoritettiin museon parvekkeella. Historian ensimmäisen kunnian tulla Kirjapääksi sai ansaitusti (ja ehkä itsestäänselvästi) Mauri Kunnas, jonka Herra Hakkarainen esiintyy jopa kaupungin tervetulo-kyltissä. Suuri "hattu" oli keikahtaa kantajansa päästä ja kiitospuheessaan Kunnas pohtikin, kuinka saa tästedes puettua t-paidan päälleen, mikä herätti hilpeyttä yleisön joukossa.
Tilaisuuden loppuhuipentuma oli kuitenkin tulishow, mikä myös oli syy siihen miksi oikeastaan olimme paikalla. Ei sillä etteikö kulttuuri kiinnostaisi, mutta kansa vaatii avotulta. Sitäpaitsi Duo Flow sattuu olemaan todella hyvä, heidän hiottua koreografiaansa ja vauhdikasta esitystapaansa on aina ilo katsella.
Kaikenkaikkiaan on sanottava, että kyllä taas kannatti lähteä etelänlomalle. Otsikon toinen puolikas on läpikäyty ja toinen on Kaisan pää josta tämän viikon kuluessa taioitaan jotakin uutta. Operaatio aloitettiin tänään blondauksella jotta saadaan hyvä pohja veikeämmälle värille. Tämän päivän töistä on tulos se että Kaisan pää käytännöllisesti katsoen hohtaa pimeässä.
Tässä taide-installaatio aiheesta "Totoro odottaa kissabussia sateenvarjon alla" by Atte ja Kaisa.
Lisäksi on vielä sanottava että IHANAA kun täällä on vielä syksy ja ruska ja puut keltaiset ja punaiset! Pohjoisessa kaikki on jo niin kaljua ja ruskeaa, nautin näistä väreistä!
Ruskaa kaikkialla, jopa roskalaatikon päällä. Kauneutta yllättävissäkin paikoissa.
-FreakyAngel
torstai 10. lokakuuta 2013
Syysloma!
Eilen alkoi syysloman vietto, täällä siis todella mainiot tunnelmat! Tämä lomaviikko vierähtää etelänmatkalla, tulkoot vain YleX:n pojat Kemiin mutta me suuntaamme vastavuoroisesti pois pohjoisesta! Kyllähän täällä jo puolitoista kuukautta oltiinkin, eli taatusti enemmän kuin tarpeeksi. Aivan vielä ei ole lunta pyryttänyt, joten matkaan lähdettiin toiveikkaasti kesärenkailla. Ensimmäinen lomapäivä vietettiin Oulussa ja matkaa jatkettiin vasta yöaikaan.
Aamukahvi Oulun Coffee Housessa jota pidän Suomen parhaana - rakastan noita lökösohvia! Sisällä kahvilassa oli rauhallista vaikka kadulla ohi virtasikin keltaisien muovikassien rynnäkkö. Ehdin laskea 53 pussia pelkästään matkalla parkkipaikalta CH:lle. Myöhemmin päivällä Pannukakkutalossa viereinen asiakas kertoi toiselle Stockan olleen aivan täyteen ammuttu, mutta Itiksen Stockalle kuulemma mahtuu hyvin sekaan jopa Hullujen päivien aikanakin.
Appelsiini-Coffee Mocha oli uusi tuttavuus. Maku hyvä, pehmeä ja samettinen, mukava twist perinteiseen Mochaan. Miinusta appelsiininkuoren (?) paloista jotka tukkivat pillin ja ovat inhoja niille jotka eivät tykkää palasista tai hedelmälihasta mehussa. Huomaan olevani kaavoihin kangistunut - käyn aina samoissa ravintoloissa, vaikka annokset vaihtuvatkin. Mutta esimerkiksi juuri Oulun Pannukkutalon tuotteet vain ovat parhaita, sujuvasta palvelusta ja paikan tunnelmasta puhumattakaan. Nauttimamme vadelma-valkosuklaapannukakku kermavaahdolla ja tomusokerilla oli itse täydellisyys ja saa meiltä täydet kymmenen, ei vaan yksitoista pistettä.
Varsinainen lomashoppailu hoidettiin Paljekirppiksen ja Second Hand Storen lisäksi Zeppeliinissä. Oulussa nimittäin satoi joten sisätilat kummasti kutsuivat :) Niin jäi Disturb jälleen käymättä, viimeksi Oulussa ollessamme se oli juuri mennyt kiinni. Cipo&Baxxit saavat siis vieläkin odottaa. Spirit Storella onneksi oli korvaavat alet, sekä osta 4 maksa 3 diili. Hankin sinne kanta-asiakaskortin, syystä että sen saa pinkkinä. Pitäisiköhän värjätä hiukset vaaleiksi?
Lopultakin uusia käsikoruja. Piti kyllä hankkia jotakin niititöntä (omistain vain niittirannekkeita, ihme homma) mutta toisin kävi. Ovathan ne sentään niiteistään huolimatta söpöjä kuin karamelli. Testasin reissuun myös Atelta saamani kynsilakat. Barbiekynnet, joiden kimallukselle kuva ei tee oikeutta, on tehty pohjalakkana neon pinkki matta ja päällä erittäin hienojakoinen kimallelakka, putelien kuvat löytyvät pari postausta taaksepäin.
Sain Atelta jo ensimmäisen joululahjankin! Spirit Storen musta pitsihihainen lyhyt bikermallinen nahkatakki on kutsunut minua ympäri Suomen...aina väärässä koossa. Nyt löytyi se kauan kaivattu xxs joka istui kuin valettu ja Atte paineli kassalle takki kainalossa ennenkuin ehdin sanoa mitään. Sovin itseni kanssa että kyseessä on joululahja. Atte hemmottelee minut pilalle, se on totta, mutta arkisemmin ajateltuna hän ehkä on vain kyllästynyt kiertämään Spirit Storeja :)
Maisemaa piiskaava sade ei tauonnut vielä illallakaan, onneksi Aten ajamista ei tunnu hankaloittavan mikään. En voinut olla hymyilemättä ja ottamatta kuvaa kauppakeskuksen parkkipaikalta- ankeista olosuhteista ja syyssateista huolimatta on ihanaa kun joku jaksaa silti hymyillä.
Koitetaan olla yhtä positiivisia.
-FreakyAngel
Aamukahvi Oulun Coffee Housessa jota pidän Suomen parhaana - rakastan noita lökösohvia! Sisällä kahvilassa oli rauhallista vaikka kadulla ohi virtasikin keltaisien muovikassien rynnäkkö. Ehdin laskea 53 pussia pelkästään matkalla parkkipaikalta CH:lle. Myöhemmin päivällä Pannukakkutalossa viereinen asiakas kertoi toiselle Stockan olleen aivan täyteen ammuttu, mutta Itiksen Stockalle kuulemma mahtuu hyvin sekaan jopa Hullujen päivien aikanakin.
Appelsiini-Coffee Mocha oli uusi tuttavuus. Maku hyvä, pehmeä ja samettinen, mukava twist perinteiseen Mochaan. Miinusta appelsiininkuoren (?) paloista jotka tukkivat pillin ja ovat inhoja niille jotka eivät tykkää palasista tai hedelmälihasta mehussa. Huomaan olevani kaavoihin kangistunut - käyn aina samoissa ravintoloissa, vaikka annokset vaihtuvatkin. Mutta esimerkiksi juuri Oulun Pannukkutalon tuotteet vain ovat parhaita, sujuvasta palvelusta ja paikan tunnelmasta puhumattakaan. Nauttimamme vadelma-valkosuklaapannukakku kermavaahdolla ja tomusokerilla oli itse täydellisyys ja saa meiltä täydet kymmenen, ei vaan yksitoista pistettä.
Päivän asu piti sisällään seuraavaa:
toppi: Brooker
lyhyt huppari: Broadway
printtihame: Odium Clothing
legginsit: Veljekset Keskinen
kengät: Demonia Camel
huivi: ei ehkä sopivin mutta pitää kaulan lämpimänä :)
Lopultakin uusia käsikoruja. Piti kyllä hankkia jotakin niititöntä (omistain vain niittirannekkeita, ihme homma) mutta toisin kävi. Ovathan ne sentään niiteistään huolimatta söpöjä kuin karamelli. Testasin reissuun myös Atelta saamani kynsilakat. Barbiekynnet, joiden kimallukselle kuva ei tee oikeutta, on tehty pohjalakkana neon pinkki matta ja päällä erittäin hienojakoinen kimallelakka, putelien kuvat löytyvät pari postausta taaksepäin.
Sain Atelta jo ensimmäisen joululahjankin! Spirit Storen musta pitsihihainen lyhyt bikermallinen nahkatakki on kutsunut minua ympäri Suomen...aina väärässä koossa. Nyt löytyi se kauan kaivattu xxs joka istui kuin valettu ja Atte paineli kassalle takki kainalossa ennenkuin ehdin sanoa mitään. Sovin itseni kanssa että kyseessä on joululahja. Atte hemmottelee minut pilalle, se on totta, mutta arkisemmin ajateltuna hän ehkä on vain kyllästynyt kiertämään Spirit Storeja :)
Maisemaa piiskaava sade ei tauonnut vielä illallakaan, onneksi Aten ajamista ei tunnu hankaloittavan mikään. En voinut olla hymyilemättä ja ottamatta kuvaa kauppakeskuksen parkkipaikalta- ankeista olosuhteista ja syyssateista huolimatta on ihanaa kun joku jaksaa silti hymyillä.
Koitetaan olla yhtä positiivisia.
-FreakyAngel
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)