Atte presents: Meerin Grilli

Syystä että Atte seikkailee blogissani melkolailla, ajattelin antaa hänenkin heittää postausidean hiusten ja kuvausten joukkoon. Koska olimme kyseisellä hetkellä Torniossa käymässä oli aihe kuulemma itsestään selvä. Nyt ihmiset puhutaan ruoasta!

Tämän paikan tuntee ainakin jokainen torniolainen ja puolet kemiläisistä. Niille jotka eivät tunne, kyseessä on jo yli 30 vuotta toiminnassa ollut Meerin Grilli, paikka joka on auki lähes aina ja josta saa maailman parasta pikaruokaa, nimittäin Kellukkeen. 

Kellukkeessa ei ole mitään turhaa, vain hampurilaisleipien välissä 90 g täyslihapihvi maustettuna suolalla ja pippurilla, amerikan dressinki ja koko komeus kelluu sulatetussa juustossa. Luonnollisesti Kellukkeen saa halutessaan vaikka quattrona.

 

  Tässä on ruoka sen täydellisimmässä muodossa. Kaikki mitä kasvava lapsi elääkseen tarvitsee, jos Atelta kysytään. Saa sieltä toki muutakin kuin tätä, kukin makunsa mukaan. Meerin Grilli on edullinen ja ennen kaikkea persoonallinen pikku paikka, jossa kannattaa käydä kääntymässä ainakin kerran elämässään.  Tai tehdä kuten Atte, syödä vain ja ainoastaan siellä kunnes muuttaa pois paikkakunnalta.

-FreakyAngel ja Atte

Kakkua ja kulttuuria

Torniossa viime lauantaiyönä paikallislehteä selaillessani osuin mielenkiintoiseen artikkeliin, jossa mainostettiin piakkoin järjestettävää kakkubuffettia Aineen taidemuseolla. Ajattelin heti että tuonne olisi pitänyt päästä olettaen lehteä vanhaksi mutta lähempi päivämäärien laskeskelu johti huomioon sunnuntaista 25.3 eli seuraavasta päivästä. Kun kysyin Atelta menisimmekö käymään tapahtumassa niin hänkin totesi että kun Helsinki kerran on kokeiltu niin toki sitten Torniokin. Miksi sanoa kakuille ei? Tosin meinasi käydä ohraisesti kun yöllä kellot olivat vaihtuneet, meillä alkoi aamulla taas letitys ja seurasimme aikaa seinäkellosta joten buffettiin lähteminen tapahtuikin sitten juosten. Tyypillistä :)


Kirjaston yhteydessä sijaitseva Aineen Taidemuseo on siis Tornion Kaupungin omistama ja ylläpitämä taidemuseo, jossa on sekä pysyviä että vaihtuvia näyttelyitä. Museo avattiin 1986 kahden yksityisen henkilön, Eila ja Veli Aineen toimesta. Aiemmin he olivat perustaneet jo Aineen Kuvataidesäätiön, jonka omistuksessa osa Museon teoksista on. Eila Aine oli saanut buffettiin nimikkokakun jo viime vuonna, jolloin kakkupäivä järjestettiin ensimmäisen kerran, saavuttaen heti suuren suosion. Kakkupäivän tarkoitus on tuoda taide lähemmäs sellaistakin ihmistä joka ei ehkä muutoin museoon tulisi, ja on osoitus Aineen Taidemuseon moniulotteisuudesta. Tässä oli onnistuttu hyvin, väkeä oli tupa täynnä ja mukana myös paljon lapsiperheitä. Ja kakkupöytä, se oli upea.


Museon kakkupäivässä tarjoiltiin muun muassa Ellen Svinhufvudin kakku, Anna Pavlovan kakku, prinsessa Estellen kakku ja monia muita historiallisia luomuksia tavallista mutakakkuakaan unohtamatta. Uutta kakkua pöytään asetettaessa kerrottiin kakun joskus myrskyisästäkin historiasta mikä teki sen maistamisesta entistäkin mielenkiintoisempaa. Kakkujen valmistuksesta vastasi Aineen taidemuseon lisäksi Aineen Taidemuseon ystävät ry, ja erinomaisesti olikin onnistuttu. Lisäksi buffettiin kuului kahvi, tee tai mehu. Kuvia oli taas hieman hankala ottaa ilman salamaa taideteoksia kunnioittaen, mutta saattavat nämä kuitenkin saada veden kielelle... ;P

Taidenäyttelyiden puolelle siirryttäessä mukaan pyydettiin ottamaan lautanen ja lusikka, sillä tällä kertaa taiteeseen saattoi todella uppoutua syvemmin.  Kahdesta näyttelyn teoksesta oli tehty myös kakkuversiot joita saattoi halutessaan maistaa.  Samalla kerrottiin kyseisen teoksen historiasta. Ei huonompi tapa sisäistää itseensä kulttuuria, jos sanaleikki sallitaan.

 Alempana taiteilija itse maistaen ensisiivua omasta taulustaan. Minkähänlainen tunne se oli?

-FreakyAngel

Talvipuutarhassa

Vaikka tänä vuonna aurinko onkin ollut vakiovieras kevätmaisemassa on joukkoon mahtunut myös harmaita, kylmiä päiviä jolloin lumiräntää sataa vaakasuoraan taivaalta ja usko tulevaan kesään horjuu kuin tädin villasukka tuulessa. Sellaisena päivänä, kun liukastelee jäisillä kaduilla ja ohiajavat autot roiskuttavat kuraa päällesi, mielesi on ankea ja viikonloppunakin tuntuu arjelta on aika mennä erääseen paikkaan Töölönlahden rannalla, nimittäin Talvipuutarhaan. Tuo kaunis keidas lukuisine kukkineen, karppialtaineen ja vesiputouksineen tarjoaa miellyttävän ja elähdyttävän paikan jossa unohtaa huolet ja heittää ankeus mielestä. Mikä parasta, sinne voi ottaa piknik-eväät mukaan ja istua ihastuttavien puutarhapöytien ja -tuolien ääressä yksin tai seurassa, samalla kun nauttii lämpimästä ilmastosta mitä kauneimpien kasvien ympäröimänä. 

Myös itse rakennus on huomattavan kaunis, erittäin koristeellinen lasinen kasvihuone jonka voit nähdä kukkulan päällä ajaessasi Linnanmäen ohi. Harmaan loskaisen tihkusateen keskellä en lähtenyt kaivamaan kameraani esiin, mutta nauttikaa sisätiloista! Myös taiteilijat näyttivät suosivan paikkaa, enkä ihmettele. Vaikka ihmisiä oli useampikin liikkeellä, oli tunnelma kuitenkin levollinen. Minulle ja kameralleni tämä tietenkin asetti vaatimuksia, jotta sain rajattua kaikki ulkopuoliset ulos kuvista :) Meillä ei itsellämme ollut tällä kertaa eväitä mutta toivon vielä tuonne piknikille pääseväni. Kesäaikaan kasvihuonetta ympäröi muunmuassa uskomaton ruusutarha, sen toivoisin ainakin pääseväni näkemään vaikken mikään puutarhaihminen muutoin olekaan.

 

 

 

 Talvipuutarhan aukioloajat löytyvät netistä ja mikä parasta, paikkaan on vapaa pääsy!

-FreakyAngel

photoshoot: True FreakyAngel

Mahtava päivä Kaivarissa takana ja hauskaa oli vaikka tuulikin niin että meinasin lentää mukana. Yritä siinä nyt sitten pitää hiukset pois kasvoilta...mutta hyvältä minä näytin, hiukset naamalla tai ei :) Kuvaa klikkaamalla saa ne parempaan näkymään.

True FreakyAngel

Stailaus/styling: FreakyAngel
kuvat/photos: Atte
malli/model: FreakyAngel
sijainti/location: Helsinki, Kaivopuisto

 

 

Follow the Mermaid.

 

 Leikitään kuvakulmilla :) Hiukset by the Court of Braids.

Ärsyttävää muuten kuinka blogiin laittaminen huonontaa kuvien värejä ja tarkkuutta. Tällaista materiaalia tänään, itse olen ainakin tyytyväinen. Ja se McDonaldsin moottoripyörä...no, pakkohan se nyt oli vähän käydä näpsimässä ;)

Eikä kukaan toki tuijottanut, ei sitten yhtään. Joku setä oli tukehtua hampurilaiseensa. Mutta minä kysyin saako tuon kanssa kuvata, mitä ne sitten olettivat? Normi päivä minulle, ilmeisesti vähemmän normaali ohikulkijoille. Pitäisiköhän minua pyytää ratatytöksi...? 


-FreakyAngel