keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Kakkua ja kulttuuria

Torniossa viime lauantaiyönä paikallislehteä selaillessani osuin mielenkiintoiseen artikkeliin, jossa mainostettiin piakkoin järjestettävää kakkubuffettia Aineen taidemuseolla. Ajattelin heti että tuonne olisi pitänyt päästä olettaen lehteä vanhaksi mutta lähempi päivämäärien laskeskelu johti huomioon sunnuntaista 25.3 eli seuraavasta päivästä. Kun kysyin Atelta menisimmekö käymään tapahtumassa niin hänkin totesi että kun Helsinki kerran on kokeiltu niin toki sitten Torniokin. Miksi sanoa kakuille ei? Tosin meinasi käydä ohraisesti kun yöllä kellot olivat vaihtuneet, meillä alkoi aamulla taas letitys ja seurasimme aikaa seinäkellosta joten buffettiin lähteminen tapahtuikin sitten juosten. Tyypillistä :)


Kirjaston yhteydessä sijaitseva Aineen Taidemuseo on siis Tornion Kaupungin omistama ja ylläpitämä taidemuseo, jossa on sekä pysyviä että vaihtuvia näyttelyitä. Museo avattiin 1986 kahden yksityisen henkilön, Eila ja Veli Aineen toimesta. Aiemmin he olivat perustaneet jo Aineen Kuvataidesäätiön, jonka omistuksessa osa Museon teoksista on. Eila Aine oli saanut buffettiin nimikkokakun jo viime vuonna, jolloin kakkupäivä järjestettiin ensimmäisen kerran, saavuttaen heti suuren suosion. Kakkupäivän tarkoitus on tuoda taide lähemmäs sellaistakin ihmistä joka ei ehkä muutoin museoon tulisi, ja on osoitus Aineen Taidemuseon moniulotteisuudesta. Tässä oli onnistuttu hyvin, väkeä oli tupa täynnä ja mukana myös paljon lapsiperheitä. Ja kakkupöytä, se oli upea.


Museon kakkupäivässä tarjoiltiin muun muassa Ellen Svinhufvudin kakku, Anna Pavlovan kakku, prinsessa Estellen kakku ja monia muita historiallisia luomuksia tavallista mutakakkuakaan unohtamatta. Uutta kakkua pöytään asetettaessa kerrottiin kakun joskus myrskyisästäkin historiasta mikä teki sen maistamisesta entistäkin mielenkiintoisempaa. Kakkujen valmistuksesta vastasi Aineen taidemuseon lisäksi Aineen Taidemuseon ystävät ry, ja erinomaisesti olikin onnistuttu. Lisäksi buffettiin kuului kahvi, tee tai mehu. Kuvia oli taas hieman hankala ottaa ilman salamaa taideteoksia kunnioittaen, mutta saattavat nämä kuitenkin saada veden kielelle... ;P











Taidenäyttelyiden puolelle siirryttäessä mukaan pyydettiin ottamaan lautanen ja lusikka, sillä tällä kertaa taiteeseen saattoi todella uppoutua syvemmin.  Kahdesta näyttelyn teoksesta oli tehty myös kakkuversiot joita saattoi halutessaan maistaa.  Samalla kerrottiin kyseisen teoksen historiasta. Ei huonompi tapa sisäistää itseensä kulttuuria, jos sanaleikki sallitaan.



 Alempana taiteilija itse maistaen ensisiivua omasta taulustaan. Minkähänlainen tunne se oli?

-FreakyAngel