FreakyAngel, to the rescue!

Seinäjoki, matkan ensimmäinen etappi. Ensimmäinen asia mihin kiinnitin huomiota ystäväni  Elisan avatessa oven oli hänen päänsä. "Ootsä tehnyt jotain sun tukalle...?" Kysyin varovasti. "Kävin kampaajalla pari viikkoa sitten." Hän vastasi.

Elisalle oli saksittu ehta McGyver-tyylin takajeejee. Tälläinen.

Sen oli ilmeisesti tarkoitus olla jonkinlainen otsatukka, paitsi että se alkoi takaraivosta. Hän oli kuulemma parturista poistuttuaan vetänyt suoraan pipon päähän.  Leikkausjälki oli kuin keittiösaksilla tai keritsimillä tehtyä.

Tässä kuvassa olen jo kampaillut tuota puolelta toiselle ja miettinyt kuumeisesti millä sen voisi pelastaa. Tukka oli päälaelta jo niin lyhyeksi vedetty että lisää ei olisi voinut ottaa yhtään menettämättä koko kasvatustyön tulosta. Pattitilanne.

Mietin tosissani pääni puhki sillä luovuttaakaan en aikonut. Hädässä ystävä tunnetaan! Sitten onneksi välähti. Erään kassin pohjalta kaivelin vihoviimeiset kuitupunttien jämät ja sen jälkeen tartuin lähimpiin saksiin. To the rescue!

 

Hätä keksii keinot kuidun ripustamisessakin kun ei ole Kaisan kattolamppua ja asuntokin muuton alla, edes tuolinkarmit eivät siis tulleet kysymykseen .

Välivaihe:

Alkujaan oli tarkoitus letittää vain niska mutta huonosti leikatun latvan kanssa tulos ei näyttänyt hyvältä.

Niinpä jatkoimme sen mitä kuitua riitti. Sivun pätkin lyhyeksi saksilla. Harkinnassa on, jätetäänkö raidat vai vedetäänkö aivan pintaa myöten kaljuksi. Viimeiseksi vedin vielä tukan letille.

Elisa lagaa mutta katsokaa tukkaa. Lettejä laitellaan lisää sitä mukaa kuin löytyy kuitua.

Viimeiseksi vielä ennen ja jälkeen kuvat...

Siis tästä...

...tähän.

Käytettävissä oleva aika 2 h, välineitä ei juuri mitään (saksia, värejä, moottorisahaa). Olosuhteisiin nähden siis aika jebu.

-FreakyAngel