Mihinkäs tiikeri raidoistaan pääsee eli tilaisuuden päätyttyä jäin vanhasta tottumuksesta telttaan purkamaan ja roudaamaan kamoja :) Atte taisi olla kyllä siinä hommassa nyt enemmän hyödyksi sillä minulla oli jalassa valkoiset caprit ja kiilakorot osoittamassa (ja muistuttamassa itseäni) että EN ole töissä täällä...enää. Vitsailinkin aiheesta useammalle. Olin parhaillaan Aten kaverina nostamassa spottivaloja strussista alas kun valomies Rölli kulki ohi kirkuvan pinkki teippirulla vyöllään keikkuen. "Mulle kans! Mulle kans!" huusin ja osoitin sormellani jotta Atte varmasti ymmärtää hankkia minullekin samanlaista (puolihysteria.väsymys.kofeiini.guarana.tauriini.tapahtumahype.ryttylä.) Mistä? Mistä?!Mistä!!! (olihan se nyt sentään superpro pinkkiä teippiä.) . Rölli katsoi vähän aikaa ja osoitti sitten teltan toiseen päähän. "Musta keissi. Ota sieltä." Minä pinkaisin hakemaan ja Atte varmaan loi selkäni takana kiitollisen ilmeen...mutta awwww SÖPÖÄ ja PINKKIÄ :) :) Täten eräs valoimies nosti itsensä ikuisiksi ajoiksi hyvien tyyppien kirjoihin. Minun kohdallani se on paljon se.
Atte jäi vielä pakkaamaan valokamoja loppuun kun Elisa koukkasi minut mukaansa. Siirryin hänen ja Goodmoodstockissa tutustutun JV-pomon Markuksen seuraksi Retkikseen, heillä oli vielä loppupalaveri meneillään. Elisa kaivoi minulle laukustaan lahjaksi keräilypaketin Monster High-tarroja jotka olivat löytyneet opiston kirpparilta. Meillä oli rattoisa parituntinen ja Markus näytti meille erilaisia itsepuolustustekniikoita, onnistuen siinä sivussa telomaan pari sormeani muutamaksi päiväksi...kun Atte tuli intoilin hänelle saamistani tarroista ja hän puolestaan saamastaan tekstiviestistä: sormukseni oli löytynyt! Niinpä Punkalaitumen sijaan suuntasimme takaisin Karkkilaan, ja sain kun sainkin sormukseni jälleen kerran takaisin! (Se on minulle suuri ja tippunut sormestani lukemattomia kertoja. Erään kerran se oli yli kuukauden poissa ja löytyi lopulta Kaisan puukopasta karikkeen seasta. Kulta palaa aina takaisin.)
Kellun jonkinlaisessa vaaleanpunaisessa pumpulipilvessä tämän viikonlopun ja kaikkien mahtavien kontaktien jälkeen. Sekä vanhojen ystävien että uusien ihmisten tapaaminen oli jotenkin erityislaatuista ja mahtavaa. Punkalaitumella meille oli sauna valmiina ja Kaisa odottamassa salamyhkäisen näköisenä. Hän lykkäsi käteeni jotakin...olin lentää selälleni hämmästyksestä kun näin Monster High-lukuvuosikalenterin jota olin himoinnut syksystä asti raaskimatta hankkia. Voi kuinka olin iloinen! Minun elämäni on ympäröity mahtavilla ihmisillä ja ihanilla ystävillä.
Kaisalta siirryimme takaisin Vammalaan ja täytimme ympyrän. Maanantain sairastimme perinteisen tapahtuman jälkeisen migreenin (Atella lievä auringonpistoskin) ja univelkakooman (alkoholilla ei osuutta asiaan) mutta tiistaina jo nousimme uusiin rientoihin. Se reissu seuraavalla kerralla, mutta Atelta saatu siivekäs yksisarvis-penaali jo näissä kuvissa.
-FreakyAngel
